Kun on aikaa ajatella

Viime vuonna pohdin työnarkomanian kourissa, että jotain tulisi tapahtua, jotta edes hieman hölläisi. Kun tekeminen on kivaa, niin se vie mukanaan. Viiden pallin pyöritystä jaksaa aikansa, kunnes tulee jostain luopua. Siikajoen Yrittäjien puheenjohtajuus ja tiedottajan pesti ovat taakse jäänyttä elämää. Se sarka antoi paljon, mutta aikansa kutakin. Tämän vuoden olen saanut rauhassa ajatella, sillä aikaa…

Kesään kuuluu iloa, eloa, oloa ja onnea

Kesä on vuosittainen lupa laiskotteluun, sitä voi tehdä mitä tahansa ja silti vain olla. Silloin voi vetää syvään henkeä ja hellittää. Yrittää edes hillitä suorittamisen kutsua. Heittäytyä estottomasti hetkien vietäväksi ja antaen vain mennä. Napata tästä hetkestä kiinni, keskittyen omien ajatusten ja tuntemusten virtaan. Olla murehtimatta menneisyyttä, saati kantaa huolta tulevaisuudesta. Voi edes hieman höllätä…

Sama aika

Nyt oiotaan. Oikein urakalla karrikoidaan, pelkistetään ja laitetaan mutkat suoriksi. Elämäntaipaleelle voi valita kahdesta partnerista matkakumppanin: ilon tai murheen. Selvennettäköön: on kaksi tapaa pyöriä täällä pallolla, joko iloiten tai murehtien. Käytän nyt sanoja ilo ja murhe. Ilo sisältää kaiken positiivisen tunnelman ja murhe negatiivisen painolastin. Ja tiedätkö mitä: molempiin kuluu täsmälleen sama aika! Kumman vaihtoehdon…

Kaiken takana on ihminen

Elämän ei kuulu olla väkisin puurtamista. Jos jokin ei riemastuta, niin se alkaa hiljalleen näkymään naamataulussa. Jos alkaa kulkemaan naama nutturalla, niin on armollista muita  kohtaan vaihtaa maisemaa. Ankeistamiseen orientoituneet tyypit ovat oma lukunsa. He, jotka valittavat jatkuvalla syötöllä, oli sitten aihetta tai ei. Jälkinillittäjät ovat pahinta kastia, jälkiviisaus kun ei korista ketään. Jälkihuutelijoille voisi…

Yhteistyö on viisauden alku ja juuri

Yhteistyöllä on merkitystä, sillä se on viisauden alku ja juuri. Avoimuus sekä ystävällisyys ovat toimivan yhteistyön peruselementtejä. Patriarkaalinen lähestymistapa on auttamattomasti mennyttä aikaa nykypäivänä. Sillä tyylillä ei kehitetä, eikä varsinkaan itse kehity ihmisenä.  Ylhäältä alaspäin tipahteleva kommunikointi ei rakenna toimivaa yhteisöä, sillä kommunikointi on vastavuoroisuutta. Ajatusten vaihtoa parhaimmillaan. Ajatustenlukijaksi harva kykenee, tuskin kukaan. Joten seuraavaksi…

Mokailu on makiaa!

Olen ehdottomasti mokailun mestari. Nykyisin se tapahtuu jo niin rutiinilla, ettei sitä osaa edes hävetä. Kuten eräs henkilö kerran totesi: se kuuluu pakettiin. Pidän itseäni kuitenkin ihan kelvollisena mokailijana. Joskus on jopa kunnia-asia mokata reippaasti: se kun tuppaa useasti keventämään tunnelmaa. Kun mennään pihalle, niin mennään sitten sinne kunnolla. Mokan välttämisellä harvemmin syntyy mitään tavoittelemisen…

Eksy Siikajoelle – tiedät löytäneesi

Suomen kielessä on monia upeita sanoja. Sopusointu on niistä yksi. Se on sana suoraan asian ytimessä. Kun oikein lähdet sanaa mielessäsi makustelemaan, niin huomaat sen olevan kaikenkattava sana, jolla on suuri merkitys. Sopusointua sekä ymmärrystä tarvitaan yhteistyössä. Tuomitsemisella, syyttelyllä, saati arvostelemisella ei pitkälle pötkitä, niihin tuppaa into, sekä tekemisen ilo heti alkujaan tyssätä. Onneksi tämän…

Ajatteles, jos tapahtuukin hyvää

Pieni possu, Nasu nimeltään, virkkoi pelokkaana eräälle viisaalle nallelle: ”Ajatteles, jos puu kaatuisi, kun me olemme sen alla.” Tämä viisas karvapallo, Nalle Puh nimeltään, oli pitkään hiljaa pohtien vakaasti asiaa, kunnes vastasi: ”Ajatteles, jos ei kaadu.” Tämän rakastettavan nallen mietteisiin on varmaan moni törmännyt. Edellinen pohdinta on aikojen saatossa muodostunut itselleni tärkeäksi. Jos lähtökohtana on…

Vielä yksi juttu

Yrittäjä on monesti syvälle työnarkomaniaan uppoutunut puurtaja, joka riittämättömyyden tunteen ajamana ajattelee tekevänsä vielä sen yhden jutun. Ja vielä yhden jutun. Yrittäjyydessä vapaus viehättää, mutta vastuullisuus velvoittaa ja lomaa vietetään sitten joskus, kunhan on ensin tehnyt sen yhden jutun. Ja vielä yhden. Työntekijää ei välttämättä haittaa töihin meneminen, mutta se kahdeksan tunnin odotus, että pääsee…

Mitä jos

Mitä jos pelko katoaisi? Hurmioon viety kauhuskenaario tulevaisuuden suhteen lakkaisi olemasta? Tulisiko tilalle tyhjiö, vai suunnaton vapauden tunne? Itse veikkaan jälkimmäistä. Se mitä ympärillä tapahtuu, on useimmiten seurausta, ja syyn alkulähde on pelko. Pelko asustelee mielen sopukoissa, joita omat ajatukset ruokkivat. Pelko työstetään useimmiten ennakkoon, ihan varalta, jos jotain vaikka sattuisi. Tämä tapa jos mikä…